maanantai, 2. toukokuu 2016

Kilpailutuksen riemua

Tänään oli taas tuo vuosittainen käynti diabeteshoitajalla. Niinhän siinä kävi, kuin mitä pelkäsinkin! Taas lyötiin uusi verensokerimittari kouraan. Just viime vuonna sain uuden mittarin, jota olen opetellut tässä vuoden aikana käyttämään. Nykyään, kun tuo kilpailutus on niin kovasti muotia! Kaikki kaupan oleva kilpailutetaan. Enää ei kysytä asiakkaalta, mikä häntä miellyttää, vaan tässäkin asiassa raha ratkaisee. Sokeana uusien juttujen opiskelu ei ole ihan mutkatonta, mutta pakko on yrittää rämpiä näitten muutosten perässä! Onneksi tämä mittari puhuu nuo lukemat! Vielä kun saisi sokkoparka tuon veri- pisaran osumaan kohdilleen:) NO, ehkä senkin taas oppii, ennen kuin taas lykätään uusi mittari kouraan. Eipä ulte elämä ykstoikkoiseksi kun näitten eri laitteitten kanssa yrittää pärjätä.

maanantai, 4. huhtikuu 2016

Uusia reittejä

Olin tuossa yhtenä päivänä viimeviikolla harjoittelemassa reittiä kotoa Diagoniakeskukselle, jossa käyn kokouksissa, kun minut valittiin yhdistyksemme edustajaksi Seurakunna vammaistyöryhmään. Kävelin opaskoirani kanssa, Jussin peesatessa takana niin kuin kunnon peesarin kuuluukin. Perillä joimme kahvit Diagoniakeskuksen kahviossa. Kahvion emäntä kysyi koirani ikää. KUn hän kuuli, että koira on jo 7 vuotias, hän alkoi ihmetellä: Kuinka noinkin vnahan koiran kanssa vielä tarvitsee peesaria? Kerroin koiran olleen mulla vata puolitoista vuotta. Jussi peesari vielä tarkensi, ettei koiran iällä ole mitään tekemistä peesaustarpeen kanssa. Aina voi tulla uusia reittejä, tai muuten vaan jotain mitä pitää tsekata näkevän peesarin kanssa...

sunnuntai, 3. huhtikuu 2016

Törmäyksiä tekniikan kanssa

Hyvät blogini lukijat: Suokaa anteeksi, kun tää blogi on edelleen raakileen näköinen:) On todella haastavaa lisätä noita juttuja sivupalkkiin pelkän puhesyntikan avulla. Peittäkääpä tietsikkanne näyttö ja lisäksi, ottakaa käyttöön tekstipohjainen Linux ohjelma sekä Lynx selain. Aijon kyllä saada tästä toimivan blogin, ellei muuten, niin jonkun toisen henkilön avustuksella! Joten kärsivällisyyttä: Hiljaa hyvää tulee...

perjantai, 18. maaliskuu 2016

Hauska juttu

Nyt en malta olla kertomatta tätä hyvää juttua! Olin tänään vesijumpalla, kuten joka perjantai. Ohjaajamme kertoi saaneensa kaveriltaan nuhteita, kun ei ajattele asioita loppuun saakka. Ohjelmassamme oli ekana kappaleena Seija Simolan kappale Sulle silmäni annan. Kaveri oli kauhistellut: Näkövammaisten ryhmä ja tuommoinen kappale. En minä, eikä kukaan muukaan ryhmäsätmme ajatellut asiaa tuolta kannalta. Asia lähinnä nauratti meitä. Tää ohjaaja kertoi valinneensa laihdutusryhmään kappaleen Mahtava peräsin ja pulleat purjeet:) Huumorilla oli sekin ryhmä asian ottanut...

keskiviikko, 16. maaliskuu 2016

Kulkemista koiran kanssa

Oltiin tänään vähän ATK-kurssilla, opiskelemassa puhelimella noita eri kauppasovelluksia. Kotimatkalla oli leipomon ovi hiukan hukassa. Eräs ohikulkija tuli neuvomaan. Kun kysyin, missä on leipomon ovi? Vastaus oli: Tuo ovi tuolla, kun on auki. Eipä siitä juurikaan apua ollut sokealle:) Osoittelin vaan itse kädelläni suuntia, jolloin tämä mies osasi paremmin ohjeistaa minua. Löytyihän se leipomo lopulta. Saatiin leivät ja päästiin jatkamaan matkaa kotiin...